Skip to main content
Kuusamon

yhteismetsä

Kokenut metsä­asiantuntija jo vuodesta 1957

Suunnitelmallista ja kestävää metsätaloutta jo vuodesta 1957

Kuusamon yhteismetsä perustettiin vuonna 1956 isojaon yhteydessä kuusamolaisten tilojen turvaksi estämään metsien hävitystä ja turvaamaan kaikille osakkaille tasapuoliset metsävarat. Maarekisteriin yhteismetsä merkittiin 5.4.1957. Yhteismetsää perustettaessa metsänomistajat luovuttivat 30 % alueistaan yhteismetsään ja saivat omistukseensa sitä vastaavan yhteismetsäosuuden. Perustamishetkellä Kuusamon yhteismetsän pinta-ala oli 89 659 ha (nykyisin yli 95 000 hehtaaria). Pinta-ala on vaihdellut suuresti useiden metsien suojeluprosessien ja lisämaan hankinnan seurauksena.

Toiminta yhteismetsässä on alusta saakka ollut hyvin suunnitelmallista. Isojakotoimitusten saatua lainvoiman yhteismetsälle laadittiin heti väliaikainen hakkuusuunnitelma viisivuotiskaudeksi 1957-1962. Ensimmäinen varsinainen metsätaloussuunnitelma laadittiin Koillis-Suomen metsänhoitolautakunnan toimesta vuosiksi 1962-1982. Metsämaan puumäärä oli vuonna 1962 noin 4,1 miljoonaa m3. Metsistä suurin osa oli tällöin luokiteltu vajaatuottoisiksi. Tällä hetkellä yhteismetsän puuvaranto metsämaalla on noin 5,6 miljoonaa m3. Yhteismetsän alueilta on korjattu puuta noin 6,1 miljoonaa m3. Viides metsäsuunnitelma valmistuu vuoden 2025 alussa. Metsävaratiedot on inventoitu kaikkien yhteismetsän alueiden osalta kesällä 2023  tarkalla 20 pistettä/m2 laserkeilauksella. Ilmakuvaukset, lopulliset puustotulkinnat ja operatiivista toimintaa tukevat paikkaan sidotut karttatasot yhteismetsälle toimitetaan syksyllä 2024. Laadukas ajantasainen metsävaratieto mahdollistaa metsien hoidon ja  käytön kestävästi ja luo vankan pohjan suunnitelmalliselle metsätaloudelle. Oikeaan aikaan toteutetuilla oikeanlaisilla hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteillä metsät saadaan pidettyä elinvoimaisina ja hyvin kasvavina. Näin myös metsien hiilensidonta paranee jatkossa.

Kuusamon yhteismetsän ohjesääntö
Jarmo Korhonen

Jarmo Korhonen

Toiminnanjohtaja

040 514 6058
jarmo.korhonen@ kuusamonyhteismetsa.fi

Toimintaa osakkaiden hyväksi

Kuusamon yhteismetsällä on koko olemassaolonsa ajan ollut keskeinen asema kuusamolaisessa metsätaloudessa ja puuhuollon varmistamisessa paikallisille sahoille. Yhteismetsän taloudellinen merkitys omistajille ja paikalliselle talouselämälle on ollut aina tärkeä. Yhteismetsä on pystynyt vakaasti kasvattamaan vuosittain osakkaille jakamaansa ylijäämää. Ylijäämä jaetaan osakkaille nettona, osakaskunta kantaa veron eikä osakkaille muodostu enää veroseuraamuksia. Kuusamon yhteismetsä onkin vuosittain suurimpien veronmaksajien joukossa pohjoisessa Suomessa. Yhteismetsän sopimusyrittäjilleen säännöllisesti maksamat urakointimaksut ovat myös hyvin merkittäviä ja tärkeitä paikalliselle elinkeinoelämälle. 

Paikallinen ja pysyvä toimija

Yhteismetsä on jo lainsäädännön tavoitteissa pysyväisluontoinen kestävän metsätalouden harjoittaja. Yhteismetsä on myös kasvollinen toimija, jonka omistus on yksityistä ja päätöksenteko selkeästi määriteltyä. Yhteismetsän osakaskiinteistöjen omistajat, eli osakkaat muodostavat osakaskunnan, jonka kokous on yhteismetsän korkein päättävä elin. Kuusamon yhteismetsän osakaskunnan kokous pidetään kaksi kertaa vuodessa. Osakaskunnan kokouksen valitsema hoitokunta edustaa osakaskuntaa ja vastaa toimistaan osakaskunnalle. Yhteismetsälaissa ja yhteismetsän ohjesäännössä määrätään osakaskunnan kokousten ja hoitokunnan tehtävät. Kuusamon yhteismetsän hoitokuntaan kuuluu kuusi hoitokunnan jäsentä. Hoitokunnan jäsenen toimikausi on kolme tilikautta ja vuosittain on erovuorossa aina kaksi hoitokunnan jäsentä.

Yhteismetsän kehityksen ja menestymisen kannalta on oleellista, että sen hallinto on osaava ja hallinnon kyky tehdä päätöksiä on hyvä. Kuusamon yhteismetsässä toimii osakaskunnan kokouksen valitsema nimeämistoimikunta, jonka tehtävänä on avustaa ja tehdä perusteltuja esityksiä osakaskunnan kokouksen päätettäväksi hoitokunnan jäsenistä ja varajäsenistä sekä hoitokunnan jäsenten, hoitokunnan puheenjohtajan ja tarvittaessa hoitokunnan sihteerin ja muun luottamustehtävän omaavan henkilön palkkioista. Nimeämistoimikunta valmistelee osakaskokoukselle myös esityksen tilin- tai toiminnantarkastajasta sekä tilin- tai toiminnantarkastajan palkkiosta. Esityksiä tehdessä nimeämistoimikunnan on otettava huomioon valittavaksi esitettävien henkilöiden luotettavuus, sopivuus tehtävään, osaaminen, riittävä ajankäytön mahdollisuus, mahdollinen jääviys sekä riippumattomuus. Nimeämistoimikunta edustaa Kuusamon yhteismetsän osakkaita ja se toimii määrätyn työjärjestyksen mukaan.

Yhteismetsän on täytynyt sopeuttaa toimintaansa vastaamaan kunkin aikakauden odotuksia ja arvostuksia sekä noudattamaan tunnollisesti laadittuja säännöksiä ja kriteereitä unohtamatta kuitenkaan sen alkuperäistä tehtävää. Yhteismetsä on olemassa sen omistajia, eli osakkaita varten.

Yhteismetsän tehtävänä on sosiaaliset ja ekologiset tekijät huomioon ottaen tuottaa omistajilleen tasaisesti hyvää ja vakaata taloudellista tuottoa. Kuusamon yhteismetsä on aina panostanut hyvään metsänhoitoon, varmaan metsien uudistamiseen laadukkailla jalostetuilla metsänviljelymateriaaleilla sekä metsäteiden kuntoon. Näin mahdollistetaan metsien siirtyminen tuleville sukupolville elinvoimaisina ja nykyistäkin paremmassa kasvukunnossa.

Vaikka ensimmäiset yhteismetsät perustettiin Suomeen jo 1880-luvun lopulla, yhteismetsäomistus sopii erittäin hyvin myös nykypäivän yhteiskuntaan, jossa yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsästään ja joutuu ostamaan metsätalouden palveluita ulkopuolisilta palveluntarjoajilta.

Yhteismetsässä metsänomistaja voi jättää omaisuutensa huoletta ammattilaisten hoitoon!

Yhteismetsät kartalla

Metsien monikäyttö

Metsiä voidaan hyödyntää kestävästi monenlaisista lähtökohdista ja metsien eri käyttötavat ovat yhteensovitettavissa. Metsiä tarvitaan metsätalouden harjoittamisen lisäksi myös virkistäytymiseen, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsissä harjoitetaan myös muuta elinkeinotoimintaa. Kuusamon yhteismetsä tekee yhteistyötä muun muassa matkailu- ja luontokuvausyritysten sekä paliskuntien kanssa alueillaan. Yhteismetsä on mahdollistanut luontokuvausta useilla eri kuvauspaikoilla ja luontomatkailuyritykselle on mahdollistettu puitteet ohjelmapalveluiden järjestämiselle ja majoittumisille yhteismetsän palstalla. Useilla yhteismetsän palstoilla on poronhoitoon liittyviä rakennelmia tai rakennuksia, joiden pidosta on paliskuntien kanssa yhteisesti sovittu. Metsissä retkeillään, poimitaan marjoja, kerätään sieniä ja metsästetään. Metsät ovatkin tärkeä terveellisen ja luonnonmukaisen villiruuan lähde.  Metsien käytön monipuolistamisella, etenkin metsästyksen, matkailun ja lomatonttien hyödyntämisellä on saatu myös taloudellista lisäarvoa osakkaille. 

Yhteismetsän metsät kasvavat selvästi enemmän kuin niitä käytetään, ja ne toimivat tärkeänä hiilinieluna. Puun yksi merkittävimmistä eduista fossiilisiin raaka-aineisiin verrattuna on puun uusiutuvuus. Metsistä korjattua puuta käytetään rakentamisessa, huonekaluissa ja erilaisissa muovia korvaavissa biomateriaaleissa kuten esimerkiksi pakkauksissa ja  vaatteissa.  Puusta tehdään erilaisten paperilaatujen lisäksi myös fossiilittomia biopohjaisia polttoaineita ja kemikaaleja ja puuta hyödynnetään muun muassa lääkkeiden ja kosmetiikan valmistuksessa.

marjastus
metsästys
sienestys

Metsien suojelu ja luonnonhoito

Kuusamon yhteismetsän alueita on suojeltu vuosien saatossa useaan eri otteeseen. Suurimmat yhteismetsää koskettaneet suojeluhankkeet ovat olleet vuonna 1987 sovittu Kitkanniemen suojelu Oulangalla (suojeluun noin 5 900 ha), vuonna 1996 tehty soiden- ja rantojen suojelusopimus (noin 1 500 ha), vuonna 1999 ratkennut Etelä-Kuusamon vanhojen metsien suojelu (noin 13 500 ha) ja vuonna 2006 toteutettu Teerisuo-Hanhiharjun suojelu (noin 460 ha).

Kuusamon yhteismetsän alkuperäisestä perustamishetken pinta-alasta on suojeltu metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle lähes 40 %. Osalle valtiolle suojelualueiksi luovutetuista alueista on tilalle saatu valtiolta vaihtomaina nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita. Suojelualueista osa on sisältynyt valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin ja suojelualueita on perustettu Kuusamon yhteismetsän omasta aloitteesta vapaaehtoisesti sopien. Kuusamon yhteismetsä on ollut aktiivinen yksityisten vapaaehtoisten luonnonsuojelualueiden perustamisissa, joissa on tehty hyvää yhteistyötä sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen että Kainuun ELY- keskuksen kanssa. Suojelun kannalta edustavimmat alueet ovatkin nyt jo suojeltuina.

Yhteismetsän alueilla on tällä hetkellä yksityisiä luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita yhteensä noin 1 700 ha. Luonnonsuojelupäätös näillä kaikilla alueilla on pysyvä. Suojellut alueet ovat pääosin runsaspuustoista metsämaata ja  suojelulla on turvattu metsäluonnon monimuotoisuutta ja etenkin vanhojen metsien suojelua. Osalla alueista korostuu myös arvokkaiden suotyyppien suojelu. Metsästys kaikilla yhteismetsän suojelualueilla on sallittua. Perustettujen yksityisten luonnonsuojelualueiden lisäksi yhteismetsän alueita on suojeltu talouskäytön ulkopuolelle myös muun muassa metsälain 10 §:n mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, muihin metsäluonnon kannalta arvokkaisiin elinympäristöihin ja ympäristötukisopimuksiin. Nykyisestä yhteismetsän metsätalousmaasta metsätaloustoiminnan ulkopuolella on noin 35 % ja suojelussa noin 15 %. Metsämaasta talouskäytön ulkopuolelle on suojeltu noin 4 800 ha, mikä on yli 7 %  metsämaan kokonaispinta-alasta. 

Suojelualueiden lisäksi jokapäiväisillä metsissä tehtävillä luonnonhoitotoimenpiteillä on pitkässä juoksussa tärkeä merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle. Yhteismetsällä talousmetsien luonnonhoidon ohjeistus on osa normaalia operatiivista toimintaa. Suojakaistat vesistöjen ja luonnontilaisten soiden reunaan, kuolleiden ja elävien säästöpuiden ja riistatiheikköjen määrät sekä puun korjuussa jätettävien tekopökkelöiden määrä ylittää sertifiointikriteereiden vaatimukset. Lisäksi kulotamme vuosittain joko muutamien hehtaareiden laajuisia kulotusaloja luonnonhoitohankkeina tai poltamme säästöpuuryhmiä.