Aktiivinen kestävän metsätalouden harjoittaja
Varmistamme päätehakkuun jälkeen aina uuden puusukupolven nopean kasvuun lähdön maanpinnan käsittelyllä ja viljelemällä uuden metsän. Metsät hoidetaan ja käsitellään oikeaan aikaan ja parhaaseen tulokseen tähtäävillä menetelmillä. Luontaista uudistamista emme käytännössä tee, koska Kuusamon olosuhteissa hyviä siemensatoja on harvoin ja luontainen taimettuminen näissä olosuhteissa on epävarmaa. Yhteismetsämme on tehnyt paljon yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa muun muassa metsän uudistamisen, taimettumisen ja maanmuokkausmenetelmien tutkimisessa ja koneellisen istutuksen kehittämisessä.
Kuusamon yhteismetsän kaikki metsät on sertifioitu PEFC:n kriteerien mukaisesti. Lisäksi yhteismetsällä on oma PEFC alkuperäseurannan serifikaatti ja puun alkuperäketjun hallinnan käsikirja puun myyntiin ja toimituksiin asiakaille. Metsäsertifiointi perustuu jatkuvaan parantamiseen ja uudet tarkennetut kriteerit astuivat voimaan 2023. Kuusamon yhteismetsän toiminta auditoidaan joka vuosi. Kuusamon yhteismetsän toimintaa tarkistetaan myös FSC:n kontrolloidun puun standardien mukaisten vaatimusten noudattamisen suhteen vuosittain osana alkuperäketjun auditointia.
Kuusamon yhteismetsän puunkorjuumäärä tietylle talouskaudelle määritetään aina osakaskunnan kokouksen hyväksymässä metsäsuunnitelmassa. Viimeaikoina talouskausi on ollut 10 vuotta, mutta yhteismetsän alkuaikoina se oli 20 vuotta. Kestävä hakkuumäärä suunnitekaudelle lasketaan metsämaan kasvun ja hakkuun rakenteen perusteella ja toteutunutta määrää seurataan vuosittain. Lisämaahankintojen vuoksi suunnitelaskentoja voi joutua tarkentamaan talouskauden aikana. Laskennoissa ja simuloinneissa käytetään aina parasta saatavissa olevaa asiantuntija-apua ja uusimpia kasvumalleja. Puunkorjuumäärä on viime vuosina ollut noin 80 % metsämaan vuosikasvusta.
Vuodelle 2024 hakkuusuunnite on 185 000 m3. Puukaupat toteutetaan pääasiassa toimituskauppoina, eli yhteismetsä toimittaa puutavaran metsäteollisuuden ja sahojen käyttöpisteisiin, tai terminaaleihin. Lisäksi vuosittain puuta myydään myös hankintakauppana tienvarsiluovutuksina. Yhteismetsä ostaa kaikki puunkorjuutyöt ja puutavaran kaukokuljetuksen palveluina omilta paikallisilta sopimusyrittäjiltä. Kun puunkorjuu on omissa käsissä, voimme itse varmistaa hyvän korjuujäljen metsiimme. Yrittäjille yhteismetsä tarjoaa hyvät ja vakaat toimintaolosuhteet ja on aina ollut houkutteleva ja luotettava sopimuskumppani.
Maanpinnan käsittelyn tarkoituksena on turvata metsän uudistuminen parantamalla metsämaan lämpötaloutta, ravinteisuutta, ilmavuutta ja vesitaloutta varsinaista metsänviljelyä varten. Metsän tasaisen uudistumisen edellytykset paranevat ratkaisevasti hyvällä maanmuokkauksella. Metsikkö myös jatkaa parempaa kasvuaan tutkimusten mukaan vielä kasvatusmetsävaiheessa, kun hyvästä maanmuokkauksesta on huolehdittu. Maanmuokkaus tehdään aina niin, että maan rakennetta ei rikota tarpeettoman syvältä. Uudistamismenetelmään soveltuvin maanmuokkaustapa valitaan uudistusalan maaperäolojen mukaan. Suojavyöhykkeet muokkausalan reunoilla erityisesti vesistöjen ja avosoiden reunoilla, koskemattomat muokkauskohtien välit ja rinnekaltevuuden mukaan oikea muokkaussuunta ja -syvyys sekä muokkauskatkot ehkäisevät ennalta ympäristöhaittoja. Vaihettumisvyöhykkeet ovat myös tärkeitä riistan, erityisesti metsäkanalintujen elinympäristöjä.
Säätöauraus eli vaotus soveltuu hyvin Pohjois-Suomen viljaville tiivispohjaisille, paksukunttaisille ja soistuneille maille. Koillismaan ja Itä-Lapin tuoreilla kankailla vaotus on yleinen ja kustannustehokas maanmuokkausmenetelmä. Käytännön kokemuksen ja paikallisten olosuhteiden tutkimusten mukaan vaotus tuottaa parhaan uudistumis- ja kasvutuloksen. Männyn tekninen laatu muodostuu hyväksi, kun taimi istutetaan pientareelle mahdollisimman lähelle palteen reunaa. Aurausvaon keskisyvyyden tulee olla alle 25 cm.
Kuusamon yhteismetsän maanmuokkausaloista noin 40 % vaotetaan ja loppuosa muokkauksista jakaantuu äestyksen ja kaivurilla tehtävän laikkumätästyksen kesken. Äestykseen liitetään käytännössä aina männyn konekylvö. Kaikki kuivahkot kankaat ja sitä karummat kasvupaikat äestetään. Maanmuokkausurakointi ostetaan omilta sopimusyrittäjiltä.
Metsän uudistamistavan valinta on tärkeä, kauaskantoinen päätös. Väärillä valinnoilla tuloksena on usein harva ja epätasainen taimikko, jonka täydentäminen jälkikäteen on hyvin hankalaa ja kallista. Yhteismetsä viljelee kaikki uudistusalat. Kuivahkot kankaat ja sitä karummat kasvupaikat äestetään ja konekylvetään männyllä ja tuoreet maat istutetaan männyllä, tai kuusella, tai sekaistutuksena molemmilla puulajeilla. Yhteismetsä istuttaa vuosittain yli miljoona kappaletta taimia ja istutustyö tarjoaa kesätyöpaikan monelle paikalliselle nuorelle. Metsänviljelymateriaalina käytämme tutkittua, jalostettua ja kohteelle sopivaa siemenviljelysalkuperää. Metsänviljelyyn panostaminen on tärkeä investointi tulevaisuuteen.
Kuusamon yhteismetsä tekee taimikonhoitoja ja nuoren metsän kunnostuksia vuosittain yhteensä 500 – 700 hehtaarin kokoisella alueella. Nuoren metsän hoitokohteet tulevat usein ensimmäisinä toimenpiteinä eteen ostopalstoilla, joissa taimikonhoito on jätetty kustannussyistä tekemättä. Oikea-aikaisella ja riittävän voimakkaalla taimikonhoidolla varmistetaan taloudellisesti arvokkaan, korkealaatuisen ainespuun saanti tulevaisuudessa sekä kannattava ensiharvennushakkuu. Tarpeetonta taimikon perkausta vältetään yhteismetsällä ja hoito-ohjeissa korostetaan sekapuustoisuuden suosimista. Yhteismetsä on luonut taimikonhoidoissa systemaattisesti riistatiheiköitä vuodesta 2013 alkaen. Vuosittain nuoren metsän hoitotöissä luodaan noin 700 riistatiheikköä, joiden ympärille tulevaisuuden säästöpuuryhmät rakentuvat. Monimuotoinen metsä on sekä tuottava että viihtyisä niin riistalle kuin ihmisillekin. Taimikonhoitotyöt yhteismetsälle tekee pääosin yhteismetsälle kesäkaudet työskentelevät metsurit, joiden lisäksi hoitotöitä ostetaan paikallisilta metsäpalveluyrittäjiltä.
Yhteismetsällä on omia teitä noin 800 km ja lisäksi olemme osakkaana lukusissa yksityisteissä. Yhteismetsä toteuttaa metsäteiden perusparannuksia yhteismetsän omille teille nykyään keskimäärin noin 25 km vuodessa, minkä lisäksi toteutamme myös niiden tiekuntien tiehankkeita, missä yhteismetsä on suurin osakas. Urakoinnit hoidetaan omien paikallisten sopimusyrittäjien voimin. Kattava ja kunnossa oleva tieverkosto on perusedellytys ympärivuotisille tasaisille puutavan toimituksille. Metsäteitä on myös lanattava ja uutta pintamateriaalia ajettava vuosittain, jotta tiet pysyy liikennöitävässä kunnossa. Metsätalouden käyttöön rakennetut tiet ovat myös vilkkaassa metsästäjien, marjastajien ja muiden virkistyskäyttäjien käytössä.
Kuusamon yhteismetsän alueilla on vain vähän ojitettuja turvemaita, yhteensä vain noin 2 800 hehtaaria. Kunnostusojitukset hyvin puuta kasvaville ojitetuille soille on jo toteutettu. Kasvatuslannoituksia yhteismetsä on tehnyt useina vuosina satojen hehtaareiden alueilla, mutta lannoitus ei ole ollut jokavuotista. Lannoituskohteina ovat olleet hyvälaatuiset ensiharvennetut männiköt. Metsänlannoituksella saadaan lisättyä puuston arvokasvua korjuun kannalta edullisille paikoille ja lannoitus on hyvä ja kestävä keino kasvattaa metsien hiilinielua.
Yhteismetsä tekee sekä luonnonhoidollisia kulotuksia polttamalla tavanomaista suurempia säästöpuuryhmiä uudistusaloille että myös metsänuudistamiseen tähtääviä kulotuksia luonnonhoitohankkeena. Kulotuksia yhteismetsän alueilla toteutetaan vuosittain. Säästöpuuryhmän runsas palokuorma tuottaa tehokkaasti järeää hiiltynyttä puuta sitä tarvitseville lajeille ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Olemme keskittäneet kulotuksia tietyille alueille, jolloin niistä on kuloalueen lajeille mahdollisimman suuri hyöty.