YHTEISMETSÄT

Yhteismetsän hallinnosta ja käytöstä säätävän yhteismetsälain mukaan yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi (YML, 1 §). Yhteismetsälain (YML 2 §) mukaan yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen, mutta yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista.

Yhteismetsät ovat ainoita metsänomistajaorganisaatioita, joilla on metsäsuunnitelmapakko. Yhteismetsiä on hoidettava ja käytettävä kestävästi metsäsuunnitelmaa noudattaen (YML, 31 §), mikä lisää yhteismetsien harjoittaman metsätalouden toiminnan suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta. Tästä pääset suoraan tutustumaan yhteismetsälakiin.

Yhteismetsäajatus tuli Suomeen Keski-Euroopasta, Saksasta ja Sveitsistä. Ensimmäiset yhteismetsät perustettiin Suomeen jo 1800-luvulla estämään metsien liikahakkuita ja hävitystä. Nykyisin Suomessa on yli 500 yhteismetsää.

Yhteismetsien hallinto
Yhteismetsän osakaskiinteistöjen omistajat, osakkaat muodostavat osakaskunnan, jonka kokous on yhteismetsän korkein päättävä elin. Osakaskunnan kokouksen valitsema hoitokunta edustaa osakaskuntaa ja on osakaskunnan kokouksen päätösten toimeenpaneva elin, joka huolehtii yhteismetsän hoidosta ja hallinnosta. Tehtäviin kuuluu valmistella osakaskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsua koolle osakaskunnan kokous. Hoitokunta myös huolehtii osakaskunnan päätösten täytäntöönpanosta, esimerkiksi päättämällä metsäsuunnitelman perusteella tehtävistä puukaupoista. Yhteismetsän ohjesäännössä määrätään osakaskunnan kokousten ja hoitokunnan tehtävät ja vastuualueet sekä annetaan perussäännöt yhteismetsän toimintaa varten. Hoitokunta päättää toimihenkilöiden palkkaamisesta ja erottamisesta.