TUTKIMUS- & KEHITYSHANKKEET

Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusasema on perustanut Kuusamon yhteismetsän maille useita kenttäkokeita. Oulangan palstalle vuonna 1986 perustetulla Karhujärven koekentällä seurataan yhteistyössä Oulun yliopiston Oulangan biologisen aseman kanssa korkeiden alueiden (300-320 metriä merenpinnan yläpuolella) uudistamista, taimettumista sekä selvitetään ilmastotekijöiden vaikutusta taimettumiseen. Seuraavassa on esitelty lyhyesti tutkimusalueella tehtyjä tutkimuksia.

Koneistutus

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen tavoitteena on tutkia koneellisen metsän istutuksen soveltuvuutta etenkin korkeiden alueiden paksukunttaisille kohteille sekä selvittää istutuskauden pidentämisen soveltuvuutta näille alueille. Koneistutuksessa taimi istutetaan tuoreeseen koneen tekemään mättääseen. Koneistutuspää on hankkeessa Bracken valmistama. Tutkimushankkeen tavoitteena on lisäksi kerätä tietoa koneistuksen yhteydessä taimikohtainen tarkka paikkatieto, joka helpottaa istutuskoneen kuljettajan työn laadun omavalvontaa ja paikkatietoa voi myöhemmin hyödyntää metsänhoidollisissa toimenpiteissä.

Neljä puulajia

Mäntyä, kuusta, lehtikuusta ja rauduskoivua viljeltiin auraus-, äestys- ja kuokkalaikutettuihin koeruutuihin. 13 kasvukauden jälkeen elossa oli eniten kuusen ja vähiten rauduskoivun taimia. Rauduskoivun viljely ei onnistu poronhoitoalueella ilman aitaamista.

Lämpösummatietoja

Vuosina 1987-1998 mitattu lämpösumma vaihteli hakatulla avoalalla (314 m mpy) välillä 532 - 949 vuorokausiastetta. Kylmin kesä oli vuonna 1987 ja lämpimin 1988. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna alhaisin mitattu lämpösumma vastaa Utsjoen olosuhteita ja korkein Kainuun eteläosaa. Lämpösummakertymään vaikuttaa mittausalueen korkeus sekä maantieteellinen sijainti.

Lumi ja routa

Lumen määrä ja roudan syvyys vaihtelevat vuosittain. Myös mittauspaikkojen välillä on eroja. Yleensä hakkaamattomassa metsässä lunta on enemmän ja routaa vähemmän kuin suuren hakkuuaukon aurauspalteessa.

Korkean maan puulajit

Oulangan ja Jokilammen palstoilla oleville koekentille viljeltiin vuonna 1980 mäntyä, kuusta, lehtikuusta ja kontortamäntyä. Oulangan palstalla Hangasjärvellä (280 m mpy) kuusentaimia oli 16 kasvukauden jälkeen elossa eniten ja männyntaimia vähiten. Kontortamänty oli taas menestynyt heikoimmin ja kuusi parhaiten Jokilammen palstalla Lohivaarassa (320-350 m mpy). Siellä kontortamännyn taimet ovat olleet suomalaista mäntyä heikompia kestämään tykkylumen painoa.

Taimikon perkaus

Juhtilammelle vuonna 1987 perustetulla perkausajankohtatutkimuksen koekentällä selvitettiin, missä ikävaiheessa 7-vuotiaan männyn istutustaimikon perkaus olisi edullisinta suorittaa. Tulosten mukaan kuuden seuraavan vuoden aikana lykätyillä vuosittaisilla perkauksilla ei ollut vaikutusta istutustaimien elossaoloon. Perkauksilla oli vaikutusta istutustaimien pituuteen, läpimittaan, rungon keskitilavuuteen ja paksuimman oksan läpimittaan. Perkauksen vaikutuksesta kasvu parani, mutta laatu heikkeni. Koealaa vastaavissa olosuhteissa perkauksilla ei olisi ollut vielä kiire 7 - 15 vuoteen istutuksesta. Taimien kehitykselle olisi kuitenkin ollut eduksi, jos uudistusalalta olisi poistettu valikoiden pisimpiä viljelytaimia haittaavia, kantovesoista kasvaneita koivuja.

Koekentän tutkimushanke on päättynyt ja aluetta käsitellään normaalien metsänkäsittelyohjeiden mukaisesti.

Laikkumätästys

Oulangan Merenvaaran palstalle vuonna 2004 perustetun koealan tavoitteena on kehittää laikkumätästysmenetelmää ja kaivinkoneeseen liitettävää laikkumätästyslaitetta, jolla pystyttäisiin tekemään ja muotoilemaan pienikokoisia mättäitä vaihtoehdoksi käytössä oleville mätästys- ja vaotuslaitteille. Tavoitteena on, että laikkumätästyksessä muokatun maanpinnan osuus olisi vain 10 - 20 prosenttia uudistamisalasta, kun vastaava lukema vaotuksessa on 40 - 50 prosenttia. Uudistumistuloksen täytyy olla kuitenkin uudella menetelmällä yhtä hyvä.