TUTKIMUS- & KEHITYSHANKKEET
Metsäntutkimuslaitoksen
Muhoksen tutkimusasema on perustanut Kuusamon yhteismetsän maille
useita kenttäkokeita. Oulangan palstalle vuonna 1986 perustetulla
Karhujärven koekentällä seurataan yhteistyössä
Oulun yliopiston Oulangan biologisen aseman kanssa korkeiden alueiden
(300-320 metriä merenpinnan yläpuolella) uudistamista,
taimettumista sekä selvitetään ilmastotekijöiden
vaikutusta taimettumiseen. Seuraavassa on esitelty lyhyesti
tutkimusalueella tehtyjä tutkimuksia.
Koneistutus
Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen
kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen tavoitteena on tutkia
koneellisen metsän istutuksen soveltuvuutta etenkin korkeiden
alueiden paksukunttaisille kohteille sekä selvittää
istutuskauden pidentämisen soveltuvuutta näille alueille.
Koneistutuksessa taimi istutetaan tuoreeseen koneen tekemään
mättääseen. Koneistutuspää on hankkeessa
Bracken valmistama. Tutkimushankkeen tavoitteena on lisäksi
kerätä tietoa koneistuksen yhteydessä taimikohtainen
tarkka paikkatieto, joka helpottaa istutuskoneen kuljettajan työn
laadun omavalvontaa ja paikkatietoa voi myöhemmin
hyödyntää metsänhoidollisissa toimenpiteissä.
Neljä puulajia
Mäntyä, kuusta, lehtikuusta ja rauduskoivua viljeltiin
auraus-, äestys- ja kuokkalaikutettuihin koeruutuihin. 13
kasvukauden jälkeen elossa oli eniten kuusen ja vähiten
rauduskoivun taimia. Rauduskoivun viljely ei onnistu poronhoitoalueella
ilman aitaamista.
Lämpösummatietoja
Vuosina 1987-1998 mitattu lämpösumma vaihteli hakatulla
avoalalla (314 m mpy) välillä 532 - 949 vuorokausiastetta.
Kylmin kesä oli vuonna 1987 ja lämpimin 1988.
Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna alhaisin mitattu
lämpösumma vastaa Utsjoen olosuhteita ja korkein Kainuun
eteläosaa. Lämpösummakertymään vaikuttaa
mittausalueen korkeus sekä maantieteellinen sijainti.
Lumi ja routa
Lumen määrä ja roudan syvyys vaihtelevat vuosittain.
Myös mittauspaikkojen välillä on eroja. Yleensä
hakkaamattomassa metsässä lunta on enemmän ja routaa
vähemmän kuin suuren hakkuuaukon aurauspalteessa.
Korkean maan puulajit
Oulangan ja Jokilammen palstoilla oleville koekentille
viljeltiin
vuonna 1980 mäntyä, kuusta, lehtikuusta ja
kontortamäntyä. Oulangan palstalla Hangasjärvellä
(280 m mpy) kuusentaimia oli 16 kasvukauden jälkeen elossa eniten
ja männyntaimia vähiten. Kontortamänty oli taas
menestynyt heikoimmin ja kuusi parhaiten Jokilammen palstalla
Lohivaarassa (320-350 m mpy). Siellä kontortamännyn taimet
ovat olleet suomalaista mäntyä heikompia
kestämään tykkylumen painoa.
Taimikon perkaus
Juhtilammelle vuonna 1987 perustetulla
perkausajankohtatutkimuksen
koekentällä selvitettiin, missä ikävaiheessa
7-vuotiaan männyn istutustaimikon perkaus olisi edullisinta
suorittaa. Tulosten mukaan kuuden seuraavan vuoden aikana
lykätyillä vuosittaisilla perkauksilla ei ollut vaikutusta
istutustaimien elossaoloon. Perkauksilla oli vaikutusta istutustaimien
pituuteen, läpimittaan, rungon keskitilavuuteen ja paksuimman
oksan läpimittaan. Perkauksen vaikutuksesta kasvu parani, mutta
laatu heikkeni. Koealaa vastaavissa olosuhteissa perkauksilla ei olisi
ollut vielä kiire 7 - 15 vuoteen istutuksesta. Taimien
kehitykselle olisi kuitenkin ollut eduksi, jos uudistusalalta olisi
poistettu valikoiden pisimpiä viljelytaimia haittaavia,
kantovesoista kasvaneita koivuja.
Koekentän tutkimushanke on päättynyt ja
aluetta käsitellään normaalien
metsänkäsittelyohjeiden mukaisesti.
Laikkumätästys
Oulangan Merenvaaran palstalle vuonna 2004 perustetun
koealan
tavoitteena on kehittää
laikkumätästysmenetelmää ja kaivinkoneeseen
liitettävää laikkumätästyslaitetta, jolla
pystyttäisiin tekemään ja muotoilemaan pienikokoisia
mättäitä vaihtoehdoksi käytössä oleville
mätästys- ja vaotuslaitteille. Tavoitteena on, että
laikkumätästyksessä muokatun maanpinnan osuus olisi vain
10 - 20 prosenttia uudistamisalasta, kun vastaava lukema vaotuksessa on
40 - 50 prosenttia. Uudistumistuloksen täytyy olla kuitenkin
uudella menetelmällä yhtä hyvä.
|