KUUSAMON YHTEISMETSÄ

Kuusamon yhteismetsä perustettiin vuonna 1957 isojaon yhteydessä tilojen turvaksi estämään metsien hävitystä ja turvaamaan kaikille osakkaille tasapuoliset metsävarat. Yhteismetsään perustettaessa metsänomistajat luovuttivat 30 prosenttia alueistaan yhteismetsään. Perustamishetkellä Kuusamon yhteismetsän pinta-ala oli noin 89 000 ha (nykyisin noin 93 000 hehtaaria) ja metsämaan puumäärä noin 4,1 miljoonaa m3. Tällä hetkellä yhteismetsän puuvaranto metsämaalla on noin 5,4 miljoonaa m3.

Kuusamon yhteismetsällä on koko olemassaolonsa ajan ollut keskeinen asema kuusamolaisessa metsätaloudessa ja puuhuollon varmistamisessa paikallisille sahoille. Yhteismetsän taloudellinen merkitys omistajille ja paikalliselle talouselämälle on ollut aina tärkeä. Yhteismetsän on täytynyt ja se onkin muuttunut vastaamaan kunkin aikakauden odotuksia ja arvostuksia unohtamatta kuitenkaan sen alkuperäistä tehtävää. Yhteismetsä on olemassa sen omistajia, eli osakkaita varten.

Yhteismetsän tehtävänä on yhteiskunnalliset ja ekologiset tekijät huomioon ottaen tuottaa omistajilleen tasaisesti mahdollisimman suuri taloudellinen tuotto. Vaikka ensimmäiset yhteismetsät periytyvät jo 1800-luvun lopulta, yhteismetsäomistus sopii erittäin hyvin nykypäivän yhteiskuntaan, jossa yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsästään. Yhteismetsässä metsänomistaja voi jättää omaisuutensa huoletta asiantuntijoiden hoitoon.

Lisätietoa Kuusamon yhteismetsän toiminnasta saat 50 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2007 julkaistusta historiikistamme "Työtä Kuusamon tilojen tukena - Kuusamon yhteismetsän 50 toiminnan vuotta", jonka voit tilata yhteismetsän toimistolta.

Pääset tutustumaan Kuusamon yhteismetsään ohjesääntöön tästä.

Metsien monikäyttö
Metsien monikäyttö metsätalouden harjoittamisen rinnalla on tärkeää ja nykyisin myös entistä tärkeämpi tulonlähde yhteismetsille. Metsien käytön monipuolistamisessa sekä esimerkiksi metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen, matkailuun, retkeilyyn ja loma-asutukseen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja näiden osa-alueiden kehittämisessä metsätalouden rinnalla on Kuusamon yhteismetsä tehnyt paljon töitä ja siitä on saatu myös taloudellista lisäarvoa osakkaille.

Metsien suojelu
Kuusamon yhteismetsän alueita on suojeltu useaan otteeseen. Osa suojeluista on sisältynyt valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin, osa alueista on perustettu Kuusamon yhteismetsän omasta aloitteesta. Suurimmat yhteismetsää koskettaneet suojeluhankkeet ovat olleet vuonna 1987 sovittu Kitkanniemen suojelu (noin 5 900 hehtaaria), vuonna 1996 tehty soiden- ja rantojensuojelusopimus (noin 1 500 hehtaaria) sekä vuonna 1999 ratkennut Etelä-Kuusamon vanhojen metsien suojelu (noin 13 500 hehtaaria). Kuusamon yhteismetsän alkuperäisestä perustamishetken pinta-alasta on suojeltu metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle noin 35 prosenttia. Osalle suojeluun luovutetuista alueista on tilalle saatu valtiolta vaihtomaina nuoria metsiä. Näillä suojeluilla on turvattu pääasiassa vanhojen metsien suojelua, mutta osittain myös arvokkaiden suotyyppien suojelua. Yksityisiä vapaaehtoisia luonnonsuojelualueita yhteismetsän alueelle on perustettu yhteensä noin 1 300 hehtaaria.  Suojeltuun alaan voidaan lisätä myös yhteismetsän alueella olevat metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt sekä ympäristötukisopimuskohteet, joilla metsätalouden harjoittaminen on kielletty. Nykyisestä metsätalousmaasta kokonaan talouskäytön ulkopuolella on kaiken kaikkiaan noin 35 prosenttia, metsämaasta suojeltuna on lähes 8 prosenttia.